lördag 18 december 2010

Mitä minä sanoin!

Niin teksisi aina välillä mieli sanoa. Yleensä sen sanominen kuitenkin kannattaa jättää väliin, joten harvemmin tulee sanottua. Mutta nyt tekee kyllä todellakin mieli sanoa se kaikille niille vallanpitäjille, jotka viime lamasta lähtien ovat olleet tekemässä ne lukuisat päätökset, millä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on nakerrettu pala palalta, niin että siitä kohta on vain kuori jäljellä.

Mitä minä sanoin!!

Kaikista törkein päätös, joka 1990-luvulla tehtiin, oli toimeentulotuen tason alentaminen 1.3.1998. Muistan hyvin sen päivän, olin nimittäin siihen aikaan sosiaalitoimistossa töissä, ja minulla oli kyseenalainen kunnia panna hulluuden täytäntöön. Joidenkin perheiden toimeentulotuki aleni jopa tuhat markkaa uuden lain myötä, asumiskustannusten omavastuun sekä lasten alennettujen perusosien seurauksena. Eivätkä nämä perheet aikaisemminkaan taatusti olleet saaneet liikaa!

Tuon päivän ja seuraavien päivien koitoksia ajatellen olin laittanut kirjoituspöydälleni näkyviin kopiot kaikista lehtikirjoituksista, jotka olin aiheesta kirjoittanut. En suostunut asiakkaiden suuttumuksen kohteeksi, vaan halusin antaa sille oikean osoitteen.

Me, jotka taistelimme sosiaaliturvan heikennyksiä vastaan, varoitimme nimenomaan siitä, että heikennykset tulevat johtamaan syrjäytymiseen ja ihmisten jakamiseen A- ja B-kansalaisiin. Valtaa pitävät eivät sitä kuitenkin ottaneet kuuleviin korviinsa. Edes Vasemmistoliiton johto ei siihen aikaan oikein ymmärtänyt asian vakavuutta, mikä oli minulle tosi kova pala, mutta onneksi tulivat melko pian järkiinsä.

Nykyiset hallituspuolueet eivät kuitenkaan ole suuntaansa muuttaneet. Tämä ei johdu ainakaan pelkästään järjen puutteesta vaan myös näiden tahojen omista lyhtnäköisistä intresseistä.

Joten tässä nyt ollaan. Eikä tunnu yhtään hyvältä, että olin oikeassa.

Mutta onneksi meillä on vaalit tulossa! Nyt on mahdollisuus valita uudet ja paremmat päättäjät, jotka rakentavat tasa-arvoista yhteiskuntaa nykyisen kilpailuyhteiskunnan sijaan.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar