Det lönar sig att återställa välfärdsstaten

Samlingspartiets riksdagsvalskandidat Miikka Soivio lovprisade välfärdsstaten på svenska i Västra Nyland, så jag svarade naturligtvis där också. Här min insändare i VN, som pulicerades 19.2.

”Den nordiska välfärdsstaten är globalt sett en otrolig framgångshistoria” inleder Miikka Soivio sin insändare (VN 8.2).

Det håller jag med om. Därför blir jag arg över att välfärdsstaten har låtits förvittra så mycket under de senaste decennierna.

Utbildningen är ett bra exempel. Det har gjorts ordentliga nedskärningar i utbildningen också under den här regeringsperioden, trots de utbildningslöften som i samband med senaste val gavs också av de samlingspartistiska politikerna. Studiestödet har också skurits ned, vilket gör det svårare speciellt för unga som vuxit upp i fattiga familjer att fortsätta studierna efter grundskolan. Av ungdomarna under 25 år är nu 15 procent utan examen från andra stadiet.

Fattigdomen är tyvärr inget marginellt fenomen i dagens Finland, utan makthavarna har sedan den ekonomiska nedgången på 1990-talet låtit den växa och frodas. Jag tycker verkligen inte att ett land, där över tio procent av befolkningen är fattig, kan kallas välfärdsstat!

Och samtidigt som de fattiga blivit ännu fattigare bl.a. på grund av uteblivna indexjusteringar, har de rika blivit ännu rikare. Den i många olika avseenden växande ojämlikheten är Finlands största problem i detta nu. Ojämlikheten har långa skuggor, såväl i enskilda mänskors liv som för hela det finländska samhället.

Men genom att minska skillnaderna i fråga om inkomster, utbildning, hälsa mm. kan vi i stället få till stånd ett Finland som är tryggare och hälsosammare för alla. Låt oss alltså återställa välfärdsstaten.

Hyvinvointivaltio kannattaisi kyllä palauttaa

Kun kokoomuspolitikko julistaa, että hyvinvointivaltio on menestystarina eikä sitä sovi rapauttaa, ei voi olla reagoimatta. Tässä vastaukseni Soivion julistukseen. Kirjoitukseni oli Eteleä-Uusimaassa 7.2.

”Pohjoismainen hyvinvointivaltio on maailmanlaajuisesti uskomaton menestystarina” aloittaa kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Miikka Soivio yleisön osaston kirjoituksensa (EU 31.1.).

Tästä olen samaa mieltä. Sen takia minua suututtaakin, että tätä hyvinvointivaltiota on rapautettu niin paljon viime vuosikymmenten aikana.

Koulutus käy hyvästä esimerkistä. Koulutuksesta on leikattu reippaasti tälläkin hallituskaudella, kokoomuspoliitikkojenkin viime vaalien alla antamista koulutuslupauksista huolimatta. Opintotukea on myös leikattu, mikä vaikeuttaa varsinkin köyhissä perheissä kasvaneiden nuorten jatko-opintoja peruskoulun jälkeen. Alle 25-vuotiaista nuorista noin 15 prosenttia on nyt vailla toisen asteen tutkintoa.

Eikä köyhyys valitettavasti ole mikään marginaalinen ongelma tämän päivän Suomessa, vaan valtaa pitävät ovat 1990-luvun lamasta lähtien antaneet sen kasvaa ja rehottaa. Minusta maata, jossa toistakymmentä prosenttia väestöstä on köyhää, ei todellakaan voi sano hyvinvointivaltioksi!

Ja samalla kuin köyhät mm. indeksijäädytysten takia monesti ovat köyhtyneet vielä lisää, ovat rikkaimmat taas rikastuneet. Tämä monessa suhteessa kasvava eriarvoisuus on Suomen suurin ongelma tällä hetkellä. Eriarvoisuudella on pitkät varjot sekä yksittäisten ihmisten että koko suomalaisen yhteiskunnan elämässä.

Mutta kaventamalla tulo-, koulutus-, terveys- y.m. eroja voimme sen sijaan saada aikaan kaikille turvallisemman ja terveellisemmän Suomen. Palauttakaamme siis hyvinvointivaltio!