söndag 19 mars 2017

Ei asumiskustannusten omavastuuta toimeentulotukeen!

Olen ollut jonkin sortin vasemmistolainen koko akuisikäni, mutta katsoin pitkään, että sosiaalityöntekijön työ on sen verran yhteiskunnallinen luonteeltan, että se riittää yhteiskunnalliseksi panostukseksi minun osaltani.

1990-luvun lama oli käännekohta sen suhteen. Varsinkin asumiskustannusten omavastuun sisällyttäminen toimeentulotukeen sai minu tajuamaan, että on pakko toimia työn ulkopuolellakin, ja lakkasin sanomasta ei ehdokkuudelle kunnalisvaaleissa.

Se omavastuu onnistuttiin kyllä sittemmin saamaan pois, mutta 10 vuoden kamppailu laajalla rintamalla se vaati.

Nyt, kun sen pois saamisesta on mennyt n. 10 vuotta, on loukkupuhe taas noussut pintaan. Kanustinluokkuja on alettu selvittää, ja valtionvarainministeriön työryhmän pari viikkoa sitten julkaisemassa selvityksessä mainitaan myös asumiskustannusten omavastuun sisällyttäminen toimeentulotukeen eräänä mahdollisuutena, jonka käyttöönottoa ilmeisesti edelleen selvitetään.

1990-luvun loukkujahti synnytti ja juurrutti laajan pitkäaikaistyöttömyyden ja köyhyyden suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos tuo asumisen omavastuu uudestaan otetaan käyttöön toimeentulotuessa, jälki tulee olemaan vielä pahempi kuin viimeksi, koska jo lähtötilantessa on syvä ja laaja köyhyysongelma.

Jotain hyvää sentään tästäkin hulluudesta löytyy, ja se on se, että ihmiset alkavat herätä ja huomata miten väärään suuntaan yhteiskuntaamme ollaan viemässä.

Hangossakin olemme saaneet uusia, osaavia ehdokkaita. Kunnallsivaaleissa ei ratkaista läheskään kaikkea, mihin nyt pitää saada muutos, mutta voitto vasemmistolle olisi kyllä hyvä alku paremmalle jatkolle!


Tämä oli pueenvuoroni Vasemmistoliiton eilisessä puoluevaltuuston kokouksessa.


Inga kommentarer:

Skicka en kommentar