Surullinen farssi jatkuu

Sunnuntaina 29.1. Hangon kaupunginvaltuusto piti ylimäräisen kokouksen päättäkseen jatketaanko prosessia irtisanottua johtavaa lääkäriä Mc Donaldia vastaan valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vai ei.

Kokouksessa kävi sunnilleen niin kuin olin etukäteen arvellut; numeot muuttuivat McDonaldin eduksi, mutta ei riittävästi. Äänestystäulos oli nyt 20-15.

Ja todettakoon tässä nyt sekin, että kerrankin esityksenä valtuustolle oli minun hallituksessa tekemäni ehdotukseni.

Tässä puheenvuoroni kokouksessa:

Syksyllä 2014 terveyskeskuksessa oli kehityshanke, jossa kehittäjänä oli eräs Attendoperheen yhtiö. Samoihin aikoihin päätettiin siirtää johtava lääkäri McDonald tavalliseen lääkärinvirkaan, mitä perusteltiin sillä, ettei hän ollut riittävästi sitoutunut kehityshankkeeseen ja siihen liittyvään organisaatiomuutokseen. Ja vuoden 2015 alussa katsottiin olevan syytä irtisanoa hänet, koska hän ei enää voinut nauttia luottamusta, kun terveyskeskuksen poistettuja lääkkäeitä ja tarvikkeita oli viety hänen luokseen.

McDonaldia pidettiin kaikin tavoin mahdottomana ja kyvyttömänä mitä tulee hallintoon ja johtamiseen ja esteenä terveyskeskuksen kehittämiselle. Olisi siis voinut kuvitella, että kun ongelma oli poistettu irtisanomalla McDonald, niin terveyskeskus olisi saatu loistamaan.

Mutta sen sijaan on ollut ihan mahdotonta saad lääkäreitä virkoihin, ja meillä on nytt koko vastaanotto Attendon hoidossa ja perusturvajohtaja on johtavan lääkärin paikalla organisaatiossa.

Ja nytt siis hallinto-oikeus on todennut, että sekä siirtämistä ja irtisanomista että vuoden 2014 organisaatiomuutosta koskevat päätökset olivat lainvastaisia.

Tässä tilanteessa olisi voinut olla hyvää istua alas ja miettiä miten näin nytt kävi, ja miten on viisasta edetä jatkossa.

Mutta ei – ihan niinkuin silloin 2014-2015 johto höyrysi eteenpäin ja piti itsestään selvänä, että kaupunki jatkaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle irtisanomispäätöksestä.

Mielenkiintoista tässä yhteydessä on se, miten on suhtauduttu hallinto-oikeuden päätökseen organisaatiopäätöksen suhteen. Se ohitettiin nopeasti ja todettiin, että koska organisaatiota on muutettu sen jälkeen, päätös ei enää ole ajankohtainen, eikä kannata siitä sen takia valittaa.

Olisi minusta ollut paikallaan myöntää, että pieleen meni ja päätös oli lainvastainen silloin joulukuussa 2014, ja että siitä olisi yritetty oppia jotain.

Sen sijaan perusturvajohtaja alkoi, sen jälkeen kun hallinto-oikeuden päätöstä organisaatiosta oli kuvattu Radio Vega Västnylandin sivuilla, eri tavoilla tuoda esille ettei hallinto-oikeus oikein tainnut ymmärtää mistä on kysymys.

Torstain Hangonlehdessä hän sai esille viestinsä, että organisaatiomuutos oli laillinen.

Hänen viime keskiviikkona terveyskeskuksen kaikille työntekijöille lähettämässään sähköpostiviestissä hän kirjoitti: ”Hallinto-oikeus otti kantaa siihen, ettei päätösprosessi kaikilta osin seurannut hyvän hallinnon sääntöjä, mutta vastoin median kertomaa eivät ottaneet kantaa oliko terveyskeskuksen organisaatio laillinen tai laiton.” Ja hän jatkoi: ”Teille, jotka työskentelett tapetilla olevassa organisaatiossa eli terveyskeskuksessa, on tärkeää tietää, että se on täysin laillinen. Sitä se oli silloin ja sitä se on myös nyt kun Attendo on astunut kuvaan mukaan.”

Kirjeen lopussa hän vielä kirjoitti: ”Nähkää työnantajanne ja työpaikkanne perheenänne ja emmehän harrasta loanheittoa julkisesta omasta perheestämmekään kohtaan.”

Onko tuo nytt sitten hyvää hallintoa ja hyvää johtamista? Herättääkö se luottamusta?

Kaikille, jotka osaavat lukea, on selvää, että hallinto-oikeus vahvistaa, että valmistelu asiassa on ollut puutteellinen ja päätös ristiriidassa terveydenhuoltolain kanssa.

Mitä valmisteluun tulee, perusturvajohtaja on yrittänyt vähätellä sen puutteita. Mutta kun valmistelua käytetäään tiettyjen tarkoitusperien edistämiseen, silloin ei ole kysymys pienestä muotovirheestä, koska hyvä valmistelu on demokratian kulmakiviä.

Kun myös ne, jotka innoikkaimmin ajaa prosessin jatkamista McDonaldia vastaan, huomaavat, että kaupungin päätös ei ole kovin vankalla pohjalla, viitataan käräjäoikeuden tuomioon poistettuja tarvikkeita koskevassa oikeudenkäynnissä. Sanotaan, että että henkiläö, joka vie kaupungin tarvikkeita, joskin poistettuja, ei voi nauttia luottamustamme.

Se, että perusturvajohtaja päättää siitä, mitä tehdään vanhentuneina poistettujen hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden suhteen ei ole mikään yleinen käytäntö Suomessa, Mutta Hangossa nykyinen perusturvajohtaja väittää, että se kuuluu hänelle. Tätä ei ole mihinkään kirjoitettu, mutta perusturvajohtaja väittää, että hän on sanonut McDonaldille, että lupaa pitää pyytää perusturvajohtajalta ja siihen perustuu myös käräjäoikeuden tuomio.

Minä en ole vakuuttunut siitä, että sekään tuomio pitää hovissa.

Joten nostakaa nytt katsettanne hyvät ihmiset! Älkää katselko vain sitä roskakasaa, joka kai edelleen on jossain terveyskeskuksen nurkissa.

Minulle on monta kertaa tämän prosessin aikana lääkäritaholta tehty selväksi, että Hanko on tehnyt itsestään naurunalaisen tällä surkuhupaisalla farssilla. Mikään itseään vakavasti ottava lääkäri ei halua tulla Hankoon, ennenkuin tämä peli on puhallettu poikki.

Ja täällä kyllä on paikka ja tarve saada tänne kokenut lääkäri, joka on sitoutunut perusterveydenhuoltotyöhön. Tämä olisi myös omiaan vahvistamaan Hangon asemaa suhteessa SOTEen.

Nykyistä organisaatiota pidän hätäratkaisuna. Perusturvajohtajalla on omat tehtävät hoidettavana, eikä hänne ole hyvää olla näin syvästi mukana missään hänen alaisuudessaan olevista palvelukeskuksista, niin kuin hän nyt on terveyskeskuksessa, muuten kuin tilapäisesti.

On myös selvää, että virassaolevien vastuu- ja muiden lääkäreiden merkitystä vähätellään. Annetaan ymmärtää, ettei sitä virkalääkäriä juurikaan tarvita. Tulee mieleen, että minkähänlainen valmius meillä olisi ollut, jos tuhkarokkoepidemia olisi tullut Hankoon eikä Raaseporiin...

Nytt år, nya tag och nya val

Det har varit en lång paus i mitt bloggande. Allvarlig sjukdom i min nära krets, flyttning både privat och på jobbet och dessutom ovanligt knepiga och tidskrävande ärenden såväl på jobbet som i kommunalpolitiken tog min tid, ork och kreativitet under hela hösten.

Och när jag någon gång tänkte tanken att blogga om något av SSS-regeringens tilltag, så hann jag ju inte tänka färdigt, innan de redan hittat på någon ny tokskap...

Det är en hel del regeringen hunnit med. Inom utbildningen har det gjorts stora nedskärningar, först högskolorna, sedan yrkesutbildningen, och dessutom har studiestödet försämrats, trots att jämlika möjligheter till god utbildning kunde vara en framgångsfaktor för den finländska samhällsekonomin.

I fråga om sysselsättningen tycks den här regeringen återfalla i 1990-talet stora misstag och tänka att den stora arbetslösheten beror mest på att de arbetslösa har för stora förmåner och för goda villkor, eftersom insatserna nu mera handlar om strängare villkor för de arbetslösa än om åtgärder som på riktigt skapar nya arbetsplatser.

Överlag tycks man inte inom Sipiläs regering förstå sig på jämlikhetens betydelse för samhällsklimatet och mänskors välmående överlag. Även om Finland globalt sett fortfarande hör till de mera jämlika samhällena, går politiken stadigt i en mera ojämlik riktning. De minsta sociala förmånerna skärs nu ner, medan till exempel arvs- och gåvobeskattningen sänks.

Den länge planerade stora social- och hälsovårdsreformen har under den här regeringen helt bytt fokus. I stället för jämlik service för alla klienter och patienter verkar det nu handla mera om rättigheterna för privata företag i branschen i relation till det offentliga.

Även om de statliga besluten påverkar livet i hela landet, så finns det i alla fall en möjlighet att lokalt göra bättre beslut i många avseenden. Vi har nämligen kommunal självstyrelse i det här landet. Så även om den statliga lagstiftningen ger ramarna för besluten, så sker den konkreta utformningen av undervisningen, dagvården, markplaneringen och mycket annat, som berör vår vardag, i kommunerna.

I vår har vi kommunalval. Det innebär trots allt en möjlighet att fräscha upp politiken; lyfta fram nya frågor och perspektiv, rösta in nya förmågor i kommunfullmäktige och rösta ut dem som behöver bytas ut. Kanske du själv borde ställa upp som kandidat?

Nato hör inte hemma på Hangö udd!

I morgon inleds en Natoledd militäröving på Hangö udd. Vi är många som inte gillar det alls. I egenskap av ordförande för Hangö Vänster skrev jag en insändare med nedanstående text, som publicerades i de lokala tidningarna.

"Nästa vecka ordnas en stor militärövning i Syndalen på Hangöudd. Övningen är Natoledd och förutom Sverige och några andra EU-länder deltar också USA i övningen.

Eftersom USA:s militära närvaro i Finland triggar också Ryssland till att spänna sina militära muskler i området, leder övningen inte till större säkerhet för vårt land utan till ökad militär spänning. Det skulle nu i stället gälla för Finland att utveckla sin roll som bro- och fredsbyggare genom aktiv dialog och diplomati.

I bakgrunden till de flesta väpnade konflikter i världen finns miljöförstöring och en ojämlik fördelning av tillgången till livsmedel och andra resurser. Storsatsningarna på militär upprustning borde därför styras om till bekämpning av klimatförändringen, fattigdomen och den växande ojämlikheten. Det skulle garanterat ge utdelning i form av ökad trygghet och säkerhet.

I Finland har majoriteten av befolkningen envist motsatt sig ett medlemsskap i Nato. Men när folk inte tycks vilja ge med sig, börjar eliten nu tala om att det ju egentligen inte behövs någon folkomröstning alls för en finländsk Natoanslutning. Dessutom har man redan via bakdörren fört in landet i olika Nato-sammanhang, till exempel genom det så kallade värdlandsavtalet.

Inom Hangö Vänster är vi ytterst kritiska till den här utvecklingen. Här behövs en demokratisk uppryckning och en omdefiniering av problemen och lösningarna på bred front. Finland behöver sin försvarsberedskap, men militären ska inte byggas ut på bekostnad av invånarnas utbildning, socialskydd och hälsovård.

Och även om vi traditionellt välkomnar besökare från hela världen till Hangö, så vill vi absolut inte ha hit dem med militärutrustning!"

Nato pysyköön poissa Hankoniemeltä!

Huomenna alkaa Naton johtama sotaharjoitus Syndalenissa Hankoniemellä. Meitä on monta, jotka emme pidä tästä ollenkaan. Hangon Vasemmiston puheenjohtajana kirjoitin alla olevan mielipidekirjoituksen paikallislehtiin.

"Ensi viikolla järjestetään iso sotaharjoitus Hankoniemellä. Harjoitus on Naton johtama ja Ruotsin ja muutaman muun EU-maan lisäksi siihen osalistuu Yhdysvallat.

Se, että Yhdysvallat tuo sotakalustoa Suomeen, houkuttelee Venäjääkin lisäämään sotilaallista läsnäoloaan lähialueella. Näin ollen harjoitus ei ole omiaan lisäämään maamme turvallisuutta, vaan se päinvastoin lisää sotilaallista jännitettä. Tämän takia Suomen pitää ruveta kehittämään rooliaan sillan- ja rauhanrakentajana aktiivisella vuoropuhelulla ja diplomatialla.

Aseellisten konfliktien taustalta löytyy usein ympäristötuhoja sekä ruuan ja muiden resurssien epätasa-arvoinen jakautuminen. Ne isot rahat, jotka nyt satsataan sotakoneistoon, pitäisi sen takia suunnata ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja kasvavan epätasa-arvoisuuden torjuntaan. Tämä johtaisi taatusti siihen, että turvallisuus maailmassa lisääntyy.

Suomessa väestön enemmistö on sitkeästi vastustanut Nato-jäsenyyttä. Kun väki ei ilmeisesti halua luopua vastustuksestaan, eliitti on alkanut puhua siitä, ettei oikeastaan tarvitakaan mitään kansanäänestystä Suomen Natoon liittymisestä. Ja onhan nyt jo takaoven kautta Suomi viety eri Natokuvioihin, esim. isäntämaasopimuksen avulla.

Hangon Vasemmistossa suhtaudumme hyvin kriittisesti tähän kehitykseen. Tässä tarvitaan nyt demokraattinen käänne, jossa ongelmat määritellään uudelleen ja ratkaisuja etsitään laajalla rintamalla. Suomi tavitsee puolustusvalmiuksensa, mutta puolustusvoimia ei pidä kasvattaa suomalaisten koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kustannuksella.

Ja vaikka perinteisesti toivotamme tulijoita kaikkialta maailmasta tervetulleiksi Hankoon, emme ehdottomasti halua tänne heidän sotakalustoaan."

Klyftorna växer så det knakar

Under det senaste året har jag och många andra stått med förvåningens finger i häpnadens mun och funderat om det verkligen kan stämma det man tyckte sig se och höra. Inte kan ju en regering komma med sådana här förslag? Men den regering vi nu haft i snart ett år, den uppvisar inga hämningar och kan göra en massa jag inte ens kunnat föreställa mig på förhand.

Den politik man valt är sådan att den ökar arbetslösheten i stället för att minska den. Och som inte det redan skulle vara för mycket, klämmer man dessutom åt de arbetslösa genom att försämra arbetslöshetsskyddet och tvinga de arbetslösa till gratis arbete.

Med en hög arbetslöshet kunde man ju tänka sig att det skulle vara bra att satsa på utbildning. Men nej, i stället minskar man på statens finansiering till universitet och andra utbildningsanstalter och går in för att försämra studiestödet på ett sätt som definitivt gör ungdomars utbildningsval till en klassfråga.

Pensionärerna får finna sig i sänkta bostadsbidrag och sänkta sjukförsäkringsersättningar, trots att hyrorna och kostnaderna nog stiger.

Och i den social- och hälsovårdsreform som blivit en seg långkörare under tidigare regeringsvälde blir det plötsligt snabba ryck och en metamorfos. Det som i begynnelsen var tänkt att att leda till man i alla landsändor har jämlik tillgång till en god vård blev plötsligt till ett projekt för att ge de privata företagen inom branchen en jämlik chans att göra business med offentliga medel.

Samma sak gäller för postens och järnvägens del. Det är kantänka viktigt och brått att öppna upp monopolen för konkurrens. De privata företagen väljer förstås att göra affärer på de mera lönsamma områdena och sträckorna, och resten riskerar bli ansedda som för dyra att upprätthålla.

Hur har det kunnat bli så här? Den välfärdsstat som målmedvetet byggdes upp efter kriget har visserligen naggats duktigt i kanterna alltsedan laman på 1990-talet, men någonsorts stomme har i alla fall funnits kvar och någonsorts föreställning om en gemensam sektor som ska skötas gemensamt.

Samlingspartiet har också tidigare jobbat för att privatisera mycket av det offentliga, men tidigare har de inte lyckats få en majoritet bakom sig. Aldrig hade jag kunnat tro att centern och sannfinländarna skulle klara av att gå med på allt detta!

Och inte bara de. Den elit, som har råd att klara sig utan den gemensamma offentliga sektorn, har verkligen lyckats med sin kampanj att övertyga folk om att det offentliga per definition är något trögt och ineffektivt i motsats till den kantänka effektiva privata sektorn.

Här behövs nu verkligen folkupplysning och motmakt.

Kortsiktig avgiftspolitik

Social- och hälsovårdsavgifterna har på sistone diskuterats mera än på länge. Det gäller såväl Hangö som många andra kommuner. Det har att göra med att SSS-regeringen gjorde en chockhöjning av de maximiavgifter som kommunerna tillåts att debitera, 30 procent. Tidigare år har höjningarna av maximiavgifterna i förordningen närmast inneburit indexjusteringar.

I Hangö nöjde sig grundtrygghetsnämnden efter omröstning med indexjusteringar också nu. Men stadsdirektören tog ärendet till stadsstyrelsen, där omröstningen tyvärr resulterade i maximalt avgiftsuttag. Om det stod det i alla fall ingenting i den Hangötidning som utkom någon dag efter mötet. Jag skrev därför insändaren nedan, den publicerades 4.2. Saken förtjänar faktiskt uppmärksamhet och en ordentlig diskussion.


"Hälsoskillnaderna mellan olika socioekonomiska grupper i Finland är oroande stora. För att de ska kunna minskas måste alla medborgare tryggas en jämlik tillgång till hälsovård, oberoende av social ställning. En viktig sak i det sammanhanget är att se till att kostnaderna för vården inte blir oöverkomliga för dem med små inkomster.

Patientavgifterna i Finland har i alla fall länge hört till de högre inom EU. Och i år har regeringen sett till att de höjts ytterligare, bl.a. i form av drastiskt höjda självrisker för Fpa:s ersättningar för resor och mediciner. Hangö stad bidrog för sin del i samband med budgeten för i år genom att införa en avgift för besök till sjukskötare på hvc. Mitt förslag om att skippa avgiften förlorade med rösterna 14-21.

Och vid senaste stadsstyrelsemöte beslöts ytterligare om rejält tilltagna höjningar av hvc-avgifterna. Regeringen i Helsingfors, som genom förordning fastställer maximibelopp för de hvc-avgifter kommunerna får debitera, hade inför det här året förutom indexförhöjning dragit till med en maximihöjning på c. 30 procent.

Grundtrygghetsnämnden hade efter omröstning beslutat hålla sig till indexförhöjningen, men stadsdirektören tog ärendet till stadsstyrelsen och föreslog den maximala höjningen. Mitt förslag om att vi inte ändrar nämndens beslut fick understöd bara av socialdemokraterna och förlorade alltså i omröstningen.

Så höjdes till exempel avgiften för ett läkarbesök från 16,10 till 20, 90. För många kan det förefalla som en struntsumma, men för personer med små inkomster kan det vara fråga om en så pass kännbar utgift att man låter bli att söka läkare.

En hel del av dem med små inkomster är berättigade till utkomststöd, och där beaktas också hvc-avgifterna. Alla småinkomsttagare är i alla fall inte berättigade till utkomststöd, och alla söker det inte, även om de kanske skulle ha rätt till det. Utkomststödet är en mycket byråkratisk och krånglig stödform, som till exempel många pensionärer drar sig för att söka.

Allteftersom de progressiva skatterna ersätts med jämnstora avgifter för bruk av tjänsterna, urholkas välfärdsstaten och ger rum för växande klasskillnader. Det finns de som verkligen vill ha det så, men det finns forskning som visar att jämlika samhällen är bäst för alla. Själv vill jag definitivt inte ha ett Hangö, där man klämmer åt dem som är fattiga och sjuka. Och enligt min bedömning är den här avgiftspolitiken inte ens kommunalekonomiskt lönsam i längden."

Lyhytnäköinen maksuploitiikka

Monessa kunnassa on viime aikoina keskusteltu ja myös äänestelty vilkkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista, lähinnä terveyskeskusmaksuista. Se johtuu siitä, että SSS-hallitus joulukuussa korotti asetuksella vahvistettavat maksimimaksut 30 prosentilla. Aikaisemmin asetuksen tarjoamat maksujen korottamismahdollisuudet ovat vastanneet lähinnä indeksiskorotuksia, mutta tämä oli jotain aivan muuta.

Hangossa perusturvalautakunta päätti äänestyksen jälkeen pitäytyä indeksikorotuksessa tämänkin kerran. Kaupunginjohtaja käytti kuitenkin otto-oikeuttaan ja vei asian kaupunginhallituksen käsittelyyn, missä maksimikorotusten kannattajat valitettavasti olivat voitolla. Kokousta seuraavassa Hangonlehdessä asiasta ei lukenut sanaakaan, joten kirjoitin alla olevan yleisön osaston kirjoituksen, joka julkaistiin 4.2.


"Eri sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa huolestuttavan suuria. Jotta ne voitaisiin vähentää, kaikille kansalaisille täytyy turvata yhdenvertainen terveyspalvelujen saatavuus. Siinä yhteydessä on pidettä huolta siitäkin, että hoitomaksut eivät ole pienituloisille liian suuria.

Potilasmaksut Suomessa ovat kuitenkin kauan kuuluneet EU:n korkeimpiin. Ja tänä vuonna hallitus on pitänyt huolta siitä, että niitä on korotettu vielä lisää. Esim. Kelan matka- ja lääkekorvausten omavastuuosuuksia on korotettu rajusti. Hangon kaupunki osallistui osaltaan korotuksiin tämän vuoden talousarvion yhteydessä tekemällä käynnit terveyskeskuksen sairaanhoitajan luona maksullisiksi. Ehdotukseni siitä, että maksua ei oteta käyttöön, hävisi äänestyksessä 14-21.

Ja viime kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin sen lisäksi terveyskeskusmaksujen merkittävistä korotuksista. Maan hallitus, joka asetuksella määrää minkäsuuruisia terveyskeskusmaksuja kunnat saavat enintään periä, oli tälle vuodelle indeksikorotuksen lisäksi päättänyt tarjota kunnille mahdollisuuden korottaa maksuja n. 30 prosenttia.

Perusturvalautakunta oli äänestyksen jälkeen päättänyt tyytyä indeksikorotukseen, mutta kaupunginjohtaja otti asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja ehdotti maksimikorotusta. Ehdotustani siitä, ettei lautakunnan päätöstä muuteta, sai kannatusta ainoastaan demareilta, joten se ei mennyt läpi.

Näin ollen esimerkiksi lääkärissäkäynnin maksu nostettiin 16,10 eurosta 20,90 euroon. Tämä voi monen mielestä tuntua mitättömältä maksulta, mutta pienituloiselle tämä kuitenkin voi olla sen verran tuntuva maksu, että käynti jää tekemättä.

Moni pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, ja siinä otetaan myös terveyskeskusmaksut huomioon. Kaikilla, joilla on pienet tulot, ei kuitenkaan ole oikeutta toimeentulotuken, eivätkä kaikki sitä hae, vaikka siihen olisi oikeutta. Toimeentulotuki on hyvin byrokraattinen ja hankala tukimuoto, jota esimerkiksi monet eläkeläiset jättävät hakematta.

Kun progressiivisia veroja vähitellen korvataan tasasuurilla palvelumaksuilla, hyvinvointivaltio vesittyy ja antaa tilaa kasvaville luokkaeroille. Jotkut haluavat tällaista kehitystä, mutta tutkimus on osoittanut, että tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat kaikille parempia. Itse en todellakaan halua sellaista Hankoa, jossa köyhien ja kipeiden elämästä tehdään entistä vaikeampaa. Ja minun arvioni mukaan, tällainen maksupolitiikka ei myöskään ole edes kunnallistaloudellisesti kannattava pidemmällä tähtäimellä"